Aikuiset, lapset ja leikki
Jaa artikkeli:
Facebook
Twitter

Millainen on aikuisen rooli lasten leikissä, mitä aikuinen voi tehdä lasten leikin hyväksi, tarvitsevatko aikuiset ja lapset myös yhteisiä leikkikokemuksia? Muun muassa näiden kysymysten äärelle syventyy Tarinasta leikiksi –Tarinallisen leikin käsikirja, jonka tarkoituksena on antaa varhaiskasvatuksen alan ammattilaisille konkreettisia vinkkejä lasten leikin havainnoimiseen, leikkiin osallistumiseen ja leikin rikastuttamiseen. Käsikirja lähestyy leikkiä tarinallisen leikin käytäntöjen näkökulmasta, mutta vinkkejä voidaan soveltaa myös yleisemmin lasten ja aikuisten leikillisiin kohtaamisiin. Tässä muutama ote käsikirjasta.

Leikkimään voi oppia vain leikkimällä

Aikuiset ja lapset kokevat leikin usein eri tavalla. Aikuisina voimme toistaa hokemaa leikin tärkeydestä lasten elämässä, mutta vasta itse leikkimällä palautamme mieliimme leikin sisältämän voiman ja merkityksellisyyden. Leikkimällä voimme oppia ymmärtämään lasten leikkiä syvällisemmin ja tällöin voi syntyä tila leikkikokemusten aidolle jakamiselle myös aikuisten ja lasten välillä.

Leikkiä tarkasti havainnoimalla ja siihen osallistumalla aikuinen voi alkaa ymmärtämään leikin emotionaalista ja identiteettiä muovaavaa ulottuvuutta – dynaamista menneisyyden, tämän hetken ja tulevaisuuden vuoropuhelua. Leikissä lapset tutkivat, usein tiedostamattaan, mistä minä tulen, millainen olen nyt ja keneksi haluan tulla? Osallistumalla leikkiin lapsen kanssa, aikuiselle avautuu mahdollisuus liittyä tähän lapsen identiteettiä muovaavaan vuoropuheluun. Tällainen osallisuus on aikuiselle kunniatehtävä, josta lapsella on oikeus päättää. Leikin identiteettiä muovaava tila ei synny pakottaen tai toisen maailmaan tunkeutuen, vaan sinne kutsutaan ja kutsua täytyy nöyrästi odottaa.

Leikki ei ole opettamista

Varhaiskasvatuksen ajoittain hektinen arki synnyttää kiireen tuntua, eivätkä oppimista koskevat tulos- ja tehokkuusmittarit tuo helpotusta tähän. Aikuisille saattaa syntyä paine lapsen kehityspolkujen ja akateemisten taitojen tukemiseen välillä turhankin tarmokkaasti. Tällöin oppimistavoitteita yritetään työntää kaikkiin aikuisten ja lasten kohtaamisiin, myös leikkivuorovaikutukseen. Lapset kuitenkin tunnistavat aikuisten tarkoitusperiä hyvinkin tarkkanäköisesti ja reagoivat eri tavoin eri aikuisiin, jotka leikkiä lähestyvät.

Aikuinen, joka lähestyy lasten leikkiä ennalta määrätyt oppimistavoitteet mielessä, ei ehkä ole mieluisaa ja rentouttavaa leikkiseuraa lasten mielestä. Aikuinen, joka tunkeillen täyttää leikilliset kohtaamiset matematiikalla, värien opettelulla ja muilla akateemista oppimista edistävillä pikku pähkinöillä, ei myöskään välttämättä ole aikuinen, jota lapset leikkiin jatkossa kutsuvat.

Aikuinen liittyy leikkiin lasten leikkialoitteita kunnioittaen

Leikkiin liittyminen on yksi kriittisimmistä vaiheista aikuisen ja lasten leikkisuhteen luomisessa. Jos tähän hetkeen jaksaa herkistyä, ja kärsivällisesti odottaa kutsua, leikki sujuu jatkossakin hyvin. Silloin aikuisen ja lasten suhde voi syventyä ja lapsi voi oppia tuntemaan myös aikuisen ja hänen elämänpolkunsa.

Lasten ja aikuisten yhteisleikissä aikuisen yksi tärkeimmistä tehtävistä on rakentaa leikkiä yhteisymmärryksen suuntaan. Yhteisymmärrys rakentuu jaetulle ”tämä on leikkiä” -kokemukselle. Aikuisen näkökulmasta se tarkoittaa herkkyyttä tunnistaa, milloin lapset hyväksyvät aikuisen ideoita leikin ainekseksi ja milloin eivät. Jos joku lapsista yhteisen leikin hetkellä kyseenalaistaa leikkiviestit, ikään kuin kysymällä ”Mistä on kyse, onko tämä leikkiä?”, on aikuisen vastuulla saattaa lapsi takaisin yhteisen ymmärryksen äärelle – leikin sisäkehälle.

Lasten ja aikuisten yhteisleikissä on myös luonnollista, että kaikkiin aikuisen aloitteisiin ei lapsilta saa vastausta ja vastakaikua. Tämä on tärkeä oppimisen paikka aikuiselle, sillä se tarjoaa tilaisuuden opetella havainnoimaan, milloin itse lähettämät leikkiviestit ovat tulleet hyväksytyiksi ja milloin eivät. Näiden omakohtaisten kokemusten avulla aikuinen voi alkaa herkemmin tunnistaa myös lasten keskinäisiin leikkiviesteihin liittyviä väärinymmärryksiä ja leikin ulkopuolelle jäämisen kokemuksia.

Aikuisten ja lasten yhteisleikki – ensi askeleista kohti yhteisiä seikkailuja

Ensimmäinen askel edellyttää tarkkanäköistä asennetta: Leikin todistaminen eli kiinnostunut lasten leikin katsominen ja kuunteleminen on lähtökohta ja silta leikin maailmaan. Aikuisena on ponnisteltava sen eteen, että oivaltaisi lasten leikeissään välittämiä leikkikokemuksia. Todistaminen on havainnointia voimallisempaa, sillä siinä pyritään lasten leikkitekojen kokonaisvaltaiseen oivaltamiseen eikä ainoastaan toiminnan sisällön ja ulkoisesti havaittavan käyttäytymisen pintapuoliseen havainnoimiseen.

Toinen askel otetaankin jo yhdessä lasten kanssa: Seuraavaksi onkin aika astua sisälle lasten leikkiin. Tavoitteena on leikin todistamisen, oivaltamisen ja oman leikillisen viestinnän avulla rikastaa vuorovaikutusta ja kehittyvää leikkikertomusta. Tämä askel kannattaa aloittaa yhden tai muutaman lapsen kanssa, jos leikkijän rooli ei ole ollut ennen osa omaa aikuisroolia. On tärkeä muistaa, että pienet ohikiitävät arjen hetket sisältävät jo leikkiä naurahduksineen, kuikuilevine katseineen ja hassutteluineen.

Kolmas askel vie kohti ryhmässä jaettuja leikkikokemuksia: Tässä vaiheessa aikuisten ja lasten leikkipitoiset hetket alkavat kasautua pitkäkestoisemmiksi tarinoiksi ja leikkikokemusten jakamiseksi isommassa ryhmässä. Pitkäkestoisempien leikkitarinoiden yhteinen kehittely kannattaa aloittaa pienryhmätoimintana esimerkiksi 3-8 hengen porukoissa. Aikuinen voi kutsua lapsia yhteisleikkiin vaikka spontaanisti kysäisemällä: “Mitä tänään leikittäisiin?” tai kerätä kokoon erilaisia rekvisiittoja yhteisen leikin virittämiseksi.

Yhteisen leikin ytimessä ollaan, kun askeleet alkavat sulautua yhteisiksi kokemuksiksi – vuorovaikutuksen tanssiksi: Yhteinen jaettu leikki kehittää sekä lapsia että aikuisia ja lisää hyvinvointia ja yhteisöllisyyttä ryhmässä. Jokainen aikuinen rakentaa oman polkunsa yhteiseen leikkiin, eikä valmista reseptiä yhteisten kokemusten syntymiselle ole. Omat tunnekokemukset toimivat kuitenkin luotettavana tulkkina, sillä leikkillinen yhteys tuntuu sensorisena kokemuksena kehossa ja mielessä. Syvällinen yhteisymmärrys on palkitsevaa ja elinvoimaista – siitäpä taitaa ihmisenä olemisessa olla pohjimmiltaan kysymys.

Aikuisten ja lasten yhteinen tarinallinen leikki osana varhaiskasvatuksen oppimisympäristöä

Tarinallisessa leikissä lapset ja aikuiset yhdessä luovat kuvitteellisen leikkimaailman osaksi päiväkotiryhmän toimintaa. Yhteisen kuvitteluleikin inspiraationa käytetään mukaansatempaavaa lastenkirjallisuuden teosta tai kuvakirjaa. Perimmäisenä tarkoituksena on tarjota lapsille koko päiväkotiryhmän kanssa jaettuja leikkikokemuksia, joiden avulla lasten oma leikki vertaisryhmässä voi kehittyä ja lasten omat leikki-ideat ja –aloitteet kukoistaa.

Tarinalliset oppimisympäristöt leikissä ja oppimisessa -hankkeessa (Narrative environments for play and learning) päämääränä on ollut kehittää ja mallintaa toimivia käytäntöjä aikuisten ja lasten yhteisleikkiin varhaiskasvatusympäristöissä sekä antaa varhaiskasvatuksen alan ammattilaisille valmiuksia tukea lasten oppimista ja kehitystä leikin avulla. Liettuan pedagoginen yliopisto koordinoi Erasmus+ -rahoitteista hanketta, joka toteutui yhteistyössä Suomen, Puolan, Iso-Britannina ja Liettuan kanssa. Hankkeen aikana kunkin maan päiväkodeissa tai kouluissa dokumentoitiin ja mallinnettiin tarinallisen leikin prosesseja pedagogien ja tutkijoiden muodostamissa yhteistyötiimeissä. Kokemuksia ja parhaita käytäntöjä maiden kesken jaettiin yhteisillä, osallistujamaissa toteutetuilla koulutusviikoilla. Nyt parhaat käytännöt on koottu käsikirjan muotoon. Tarinasta leikiksi- Tarinallisen leikin käsikirja julkaistaan kokonaisuudessaan verkossa kesäkuussa 2017 hankkeen päätösseminaarin jälkeen.

Kirjoittajat:
Annukka Pursi, tohtorikoulutettava, Helsingin yliopisto
Minna Laitinen, lastentarhanopettaja, Vantaan kaupunki
Milla Salonen, lastentarhanopettaja, Vantaan kaupunki
Jarmo Lounassalo, varhaiskasvatuksen asiantuntija