Leikin iloa levittämässä
Jaa artikkeli:
Facebook
Twitter

Terhokerhoja syntyy parhaillaan nopeaan tahtiin pitkin maata. Sukupolvien kohtaamispaikkojen perustamisessa MLL:n yhdistysten ja SPR:n osastojen apuna ahkeroi 10 leikkilähettiä.

Suomen Kulttuurirahaston, yhdessä MLL:n ja SPR:n kanssa keväällä käynnistämän Koko Suomi leikkii-hankkeen tavoitteena on, että vuoden 2016 loppuun mennessä jokaisessa kunnassa toimii Terhokerho.
Kerho on suunnattu erityisesti 5–10 -vuotiaille lapsille, jotka tarvitsevat vielä paljon leikkiä ja aikuisten huomiota. Terhokerhossa vanhemmilla ihmisillä on mahdollisuus antaa lapsille aikaansa. Samalla seniorit saavat omaan elämäänsä sisältöä ja tekemistä. Terhokerhoon, jossa unohdetaan hetkeksi hektinen arki ja kiire, ovat lämpimästi tervetulleita myös lasten vanhemmat.

– Kerhon sanoma on koettu tärkeäksi ja sitä on kiitelty vuolaasti. Monet vapaaehtoiset ja muut ihmiset ovat ottaneet yhteyttä ja kertoneet Terhokerhon olevan sellaista vapaaehtoistyötä, jota he haluavat tehdä, kertoo Pirkanmaan-Hämeen leikkilähetti Noora Pajari.

Etelä-Savon ja Kymen leikkilähetti Piia Kleimola huomauttaa, että Suomesta on tullut ikäluokkayhteiskunta, jossa lapset, nuoret, aikuiset ja vanhukset ovat omissa lokeroissaan.

– Se, että Terhokerhossa puretaan ikäryhmien välisiä rajoja ja tuodaan eri-ikäisiä yhteen, sai minut kiinnostumaan leikkilähetin tehtävästä. Me tarvitsemme takaisin Mauri Kunnaksen kuvaamaa Koiramäen henkeä!

Toinen asia, jonka puolesta leikkilähetti Kleimolan sydän sykkii, on ilo.

– Ilo pitää ihmisen hengissä ja laittaa menemään eteenpäin. Tässä työssä autan löytämään iloa ja yhdessä tekemistä, hän sanoo.

Terhokerhon hienoja periaatteita ovat myös avoimuus ja maksuttomuus. Jokainen voi tulla kerhoon silloin, kun se itselle sopii.

Satuja, pihaleikkejä, saunavihtoja

Kun MLL:n yhdistys tai SPR:n osasto tai vaikka ulkopuolinen kerhon ohjaamisesta kiinnostunut henkilö ottaa leikkilähettiin yhteyttä, tämä kokoaa molempien järjestöjen avainhenkilöt, muita vapaaehtoisia ja yhteistyötahoja yhteiseen työpajaan. Siinä päätetään kerhon perustamisesta ja toteutuksesta, kuten kerhopaikasta.

Terhokerhoja on erilaisia. Niitä suunnitellaan yhdessä osallistujien, lasten ja aikuisten kanssa. Joissakin kerhoissa teemaksi on valittu esimerkiksi tarinat, taide, liikunta tai luonto.

– Myös vaihteleva teema on koettu hyväksi. Joku kerta ollaan luontopolulla, toisella kerralla luetaan satuja tai tehdään vaikka saunavihtoja, toteaa Noora Pajari, joka on avustanut jo kahdeksan kunnan Terhokerhon syntymistä.
Satakunnan leikkilähetti Eeva-Liisa Koskinen kertoo, että Satakunnassa Terhokerhojen suosituinta sisältöä ovat perinteet, joita lapsille halutaan välittää.

– Toivotaan perinneleikkejä, pihaleikkejä, vanhan ajan askartelua ja vanhoista asioista puhumista. Kaikkea sellaista, jota lapset ja ikäihmiset voivat tehdä yhdessä.

Aitoja kohtaamisia

Kaikki leikkilähetit kokevat, että Terhokerhot tuovat yhdistysten toimintaan uusia vapaaehtoisia. Kun vastuuta voidaan jakaa useamman kesken, työ ei kuormita ja siinä säilyy myös ilo. Onpa nähty sekin, että Terhokerhon aloittaminen on piristänyt osaston tai yhdistyksen toimintaa aivan uudella tavalla.

Yksi innoittaja on ollut myös järjestöjen välinen yhteistyö. Yhdessä ollaan enemmän.

– MLL:lla ja SPR:llä ovat samat arvot, minkä vuoksi ne sopivat hyvin kumppaneiksi. Terhokerhossa järjestöjen eri kohderyhmät voivat kohdata luontevasti, Eeva-Liisa Koskinen muistuttaa.
Hänen mukaansa kahden suuren järjestön yhteishanke on tuonut yhdistyksille myös lisää näkyvyyttä.

– Yhteistyö on koettu hyvänä myös siinä mielessä, että osapuolet tutustuvat toistensa työhön, jolloin nähdään ihan uudenlaisia yhteistyön mahdollisuuksia.
Noora Pajari kiittää leikkihankkeen vahvaa tukea yhdistyksille. Kerhoja varten on tuotettu muun muassa Terhoreppu, joka sisältää apuvälineitä kerhon käynnistämiseen ja toteuttamiseen.

– Me leikkilähetit tuomme ideoitamme ja käytännön apua Terhokerhon perustamiseen. Kun toiminta suunnitellaan alussa hyvin ja sovitaan pelisäännöt, yhdistysten on helppo päästä liikkeelle. Haaveena on, että kerhot jäisivät pysyvästi yhdistysten toimintaan, Pajari sanoo.

Hän suosittelee lämpimästi lapsia ja vanhempia tutustumaan Terhokerhoon.

– Lasten ja seniori-ikäisten kohtaamiset ovat aitoja ja lämpimiä. Vanhemmilla ihmisillä ja lapsilla ei ole kiirettä, molemmat ovat ennakkoluulottomia ja välittömiä ja kummatkin osaavat heittäytyä leikkiin.

Kiinnostaako vapaaehtoistyö Terhokerhossa? Ota yhteyttä alueesi leikkilähettiin

Teksti: Kaarina Kokkonen. Juttu on julkaistu MLL:n Lapsemme-lehdessä 3/2014