Leikki ja ilo vahvistavat
Jaa artikkeli:
Facebook
Twitter

Leikin eräs tärkeä elementti on muiden leikkijöiden kanssa jaetut – usein iloiset – hetket. Jaettu ilon kokemus on tutkimusten mukaan lapsen psyykkistä kehitystä suojaava ja edistävä tekijä. Vanhemman ja lapsen välisen vuorovaikutussuhteen osalta tällainen jaettu ilo voi vaimentaa vanhemman stressin tai psyykkisten vaikeuksien mahdollisia epäedullisia vaikutuksia lapsen hyvinvointiin. Aikaisemmin vuorovaikutustutkimuksessa on kiinnitetty paljon huomiota suhteiden vaikeuksiin tai puutteisiin ja niiden korjaamiseen, mutta nyt on todettu, että positiivisten elementtien vahvistaminen on vähintään yhtä tärkeä ja mahdollisesti jopa tehokkaampi reitti toivottuun lopputulokseen. Lapsi tarvitsee kokemuksen siitä, että hänen seurastaan nautitaan ja iloitaan ja että hän kelpaa. Leikin kautta näitä hetkiä tulee ikään kuin luonnostaan. Myös aikuiset tarvitsevat niitä levollisia ja mukavia jaetun ilon hetkiä – ne vahvistavat myös aikuista ja tuottavat hyvää mieltä.

Leikissä on mahdollisuus unohtaa tavoitteellisuus ja oikein/väärin-asetelmat. Lapsi tarvitsee leikkimisen kaltaisia stressipuskureita ympäristön suorituspaineita ja maailman mukanaan tuomia kolhuja vastaan. Leikissä on olennaista ohjelmasta vapaa aika, josta lisäksi syntyy yhdessä tehden enemmän kuin mitä kukaan yksin saisi aikaan. Lapsi myös tarvitsee omia taitoja ja keinoja ongelmien ratkaisemiseksi ajatellen aikaa ja tilanteita, jolloin aikuinen ei ole joka hetki vierellä ohjaamassa. Leikin avulla näitäkin taitoja voidaan kehittää. Tutkimusten mukaan lasten ja nuorten luovuus ei ole enää kehittynyt samaan tapaan kuin mitä ihmisen yleinen älykkyys on edistynyt ajan saatossa: digilaitteiden esiinmarssia leikin ja leikkimiseen käytetyn ajan kustannuksella on esitetty yhdeksi syyksi tähän kehityskulkuun.

Tutkimusten mukaan suomalaislapset lopettavat leikkimisen hieman nuorempina kuin lapset muissa Pohjoismaissa. Tämä leikin varhainen loppuminen on myös liitetty lasten sosiaalisten vaikeuksien ja masennusoireiden suurempaan määrään niillä lapsilla, jotka lakkaavat leikkimästä muita aikaisemmin. Yksinäisyys on yksi ajankohtaisista ongelmista sekä lasten että aikuisten ja vanhusten keskuudessa – leikki näyttäisi olevan eräs toimiva menetelmä myös näitä vaikeuksia vastaan.

Leikki on siis tieteellisesti todistettu välttämättömäksi. Mutta jotta tätä ei ymmärrettäisi turhan ryppyotsaiseksi terveyssuositukseksi, kannattaa muistaa, että leikkiminen on yksinkertaisesti hauskaa ja siksikin tärkeää. Ilon tavoittelu on itsessään tärkeää ja kaikenikäiset ihmiset tarvitsevat sitä elämäänsä. Kun kuulin ensimmäisen kerran Koko Suomi leikkii -hankkeesta, hämmästelin hieman, miksi tarvitaan tällainen erillinen projekti ihmisten “leikittämiseen”. Nyt Terhokerhojen saama suunnaton suosio ja lämmin vastaanotto on todella osoittanut, että tarvetta on. Ilmeisesti yhteiskunnan rakenteet eivät ole tarpeeksi vapaamuotoisia ja mahdollistaneet kohtaamisia leikin kautta ja sukupolvien väliset raja-aidat ovat päässeet nousemaan liian korkeiksi. Koko Suomi leikkii -hankkeessa erityisen ansiokasta on sukupolvien kohtaamisen mahdollisuus: se, mikä on hyvä lapselle, on hyvä kaikenikäisille.

Linnea Karlsson, lasten- ja nuorisopsykiatrian erikoislääkäri, Turun yliopiston kehityspsykiatrian dosentti, Mannerheimin Lastensuojeluliiton puheenjohtaja

Julkaistu: 22.6.2016