Leikki kehittää lapsen itsesäätelyä

Leikki on lapsille ennen kaikkea kivaa, mutta me vähän vanhemmat olemme tietoisia myös siitä, että leikillä on olennainen merkitys lapsen kehitykselle. Leikki heijastelee lapsen kehityksen tasoa mutta myös vie sitä eteenpäin. Leikkiessään lapsi tulee huomaamattaan harjoitelleeksi elämän keskeisimpiä taitoja.

Elämänhallinnan kannalta keskeistä on kyky säädellä ja ohjata omaa käyttäytymistä, ajatuksia ja tunteita tilanteiden ja omien sisäisten tavoitteiden kannalta sopivalla tavalla. Itsesäätelyä voisi oikeastaan pitää jonkinlaisena ”kykyjen kykynä” – sen avulla ohjataan muiden taitojen käyttämistä ja yhteispeliä.

Itsesäätelyä tapahtuu monella tasolla, ja suuri osa siitä on huomaamatonta. Esimerkiksi kokiessamme pelkoa toimimme automaattisesti hankalaa tunnetta säädelläksemme, vaikka hakeutumalla turvallisena pitämämme ihmisen luokse. Toisaalta itsesäätelyä vaatii myös tietoinen, tavoitteisiin perustuva toiminta, kuten vaatteiden pukeminen ulos lähdettäessä.

Tietoisen itsesäätelyn taustalta on löydettävissä erilaisia osataitoja, kuten asioiden mielessä pitämistä, automaattisten reaktioiden hillitsemisestä, ajattelu- ja toimintamallien joustavuutta sekä tarkkaavuuden ylläpitämistä. Monissa varsin perinteisissä ja tutuissa lasten peleissä ja leikeissä nämä taidot ovat ahkerassa käytössä: esimerkiksi muistipelit, palapelit, erilaiset korttipelit ja palikoilla rakentelu vaativat tarkkaa keskittymistä sekä muistia. Kapteeni käskee –leikissä puolestaan edellytetään lapselta automaattisen reaktion hillitsemistä silloin, kun käskyä ei vihjeen perusteella kuulukaan noudattaa.

On siis leikkejä ja pelejä, jotka nimenomaan perustuvat jonkin itsesäätelyn kannalta olennaisen taidon käyttämiseen. Toisaalta aivan kaikenlaisen leikin luonteeseen kuuluu se, että se aktivoi ja harjoittaa lapsen orastavia itsesäätelyn kykyjä. Leikeille ja peleillehän on ominaista tietynlainen ennalta-arvaamattomuus ja tilanteiden uutuus. Palloa heiteltäessä pallo pyöriikin sohvan alle, leikkikaveri kieltäytyy tekemästä jotain, tai melkein valmis tornirakennelma hajoaa. Tilanteen uudelleenarviointi ja ongelmanratkaisu eivät usein suinkaan tapahdu neutraaleissa olosuhteissa, vaan kytkeytyvät viriävien pettymyksen ja kiukun tunteiden kanssa säätelyä vaativaksi kokonaisuudeksi. Leikki haastaakin itsesäätelyn taitoja juuri samalla tavoin kokonaisvaltaisesti kuin moninaiset arjen tilanteet.

Erilaisilla leikkitilanteilla voi olla omalla tavallaan erityinen merkitys lapsen itsesäätelyn kehitykselle. Lapsi voi esimerkiksi hakeutua leikkimään yksin omaan rauhaansa silloin, kun hän kaipaa rauhoittumista sekä tilaa ja aikaa omanlaisen maailman luomiseen. Toisaalta toisten lasten kanssa leikkiessä lapsi voi turvallisesti harjoitella itsesäätelyn sosiaalista puolta, esimerkiksi vuoron odottamista, säännöistä neuvottelemista ja ongelmatilanteiden ratkaisemista. Erityistä merkitystä on myös leikillä, joka tapahtuu vanhemman tai jonkun muun lasta osaavamman ja kokeneemman henkilön kanssa. Vanhemmalla on lapsen kanssa leikkiessään mahdollisuus sovittaa leikkiä lapsen tasolle: helpottaa silloin kun lapsi ei osaa ja lisätä haastetta sen myötä kun tämän taidot kehittyvät.

Suurimmalla osalla lapsista itsesäätelyn taidot kypsyvät ilman erityistä huomiota ja tukea. Osalle lapsista itsesäätelyn kehitys on kuitenkin muita hitaampaa ja työläämpää. Esimerkiksi arjen tilanteita hankaloittava vilkkaus, impulsiivisuus ja keskittymisen vaikeudet ovat usein merkkejä siitä, että oman toiminnan säätely on lapselle vaikeaa. Joskus huoli lapsen pärjäämisestä kasvaa suureksi, ja varhainen tuki voi olla tarpeen, jotta ongelmat eivät pääsisi kasaantumaan. Mitä mahdollisuuksia leikki voisi tähän tarjota?

Niilo Mäki Instituutin vuonna 2017 käynnistyneessä Leikitään ja keskitytään –hankkeessa on aiemmin kuvattuja elementtejä yhdistetty toimintamalliksi, jonka avulla pyritään tukemaan 4-5-vuotiaiden lasten itsesäätelyn kehitystä. Taustalla on ajatus, että leikki on lapselle luontaista ja kivaa, ja siksi se on hyvä tapa harjoitella itsesäätelyn taustalla olevia tärkeitä taitoja. Viikoittaisilla ryhmäkäynneillä vanhempia kannustetaan ja ohjataan leikkimään päivittäin lastensa kanssa heidän toiminnanohjaustaan tukevalla tavalla. Kokemukset ovat tähän mennessä olleet myönteisiä, ja vaikuttaisi siltä, että erilaiset leikit tarjoavat oivan väylän lapsen itsesäätelyn maailmaan.

Hankkeeseen voi nyt ilmoittautua mukaan pääkaupunkiseudulla ja Jyväskylässä!

Jos 4-5-vuotiaan lapsesi ylivilkkaus ja keskittymisen vaikeudet huolestuttavat sinua ja olet kiinnostunut Leikitään ja keskitytään -toimintaan osallistumisesta, tutustu toimintaan tarkemmin www-sivuilla keskitytään.fi ja jätä yhteydenottopyyntö nettisivuilla olevan yhteydenottolomakkeen kautta. Voit myös ottaa suoraan yhteyden projektityöntekijä Mirja Myllykoskeen (puh 050 3732118, mirja.myllykoski(at)nmi.fi)

Sini Teivaanmäki, psykologi & Leikitään ja keskitytään –hankkeen tiimi

Jaa artikkeli: