Onko leikki (vain) lapsen työtä?
Jaa artikkeli:
Facebook
Twitter

Tänä vuonna tuli kuluneeksi 25 vuotta siitä, kun Lapsen oikeuksien sopimus on ollut Suomessa laki. Artiklan 31 mukaan lapsella on oikeus lepoon ja vapaa-aikaan, hänen ikänsä mukaiseen leikkimiseen ja virkistystoimintaan sekä vapaaseen osallistumiseen kulttuurielämään ja taiteisiin. Leikkilähetin sydäntä tämä artikla lämmittää erityisen paljon!

Luovuus, mielikuvitus, itseluottamus ja erilaiset taidot kehittyvät leikin avulla. Mielestäni on aliarvostavaa kysyä, oletteko te ’vain leikkineet’, kun kysymyksen tulisi olla iloisen arvostava ’Wau! Ai te olette leikkineet?!’. Leikissä kohtaavat lapsen sisäinen ja ulkoinen maailma. Tuskin minkään muun yläotsakkeen kuin leikin alle voidaan luetella loputon määrä lapselle ominaisia tapoja toimia ja hahmottaa maailmaa.

Ikävän usein nykypäivään kuuluu kylmä suhtautuminen kanssaeläjiin. Tästäkin syystä uskon leikin voimaan! Leikkien lapsi oppii myötätuntoa, empatiaa. Mielestäni se on jopa tärkeämpää kuin esimerkiksi haarukan ja lusikan käyttö. Jospa ensin oppisimmekin olemaan kivoja kavereita ja vasta sitten solmimaan kengännauhat. Asiat tärkeysjärjestykseen!

Oppiminen voisi olla kahdensuuntaista. Minun mielestäni on joka kerta yhtä mielenkiintoista kuulla ja oppia lapsilta, miten yhteinen elämä sujuu ja miten muita kohdellaan hyvin. Usein tärkein neuvo lapsilta on se, että kiva kaveri on sellainen, joka leikkii muiden kanssa, eikä jätä ketään ulkopuolelle. Tästä olisi monelle aikuiselle opiksi. Leikki ei siis todellakaan ole vain lasten juttu, vaan leikki tekee hyvää kaikenikäisille!

Järjestin tänä syksynä Kymenlaakson, Etelä-Karjalan ja Etelä-Savon alueilla leikkikampanjan sen puolesta, etteivät pehmolelutkaan jäisi yksin. Keräsin leikistä pois jääneitä yksinäisiä pehmoeläimiä sekä muita leluja ja ne saivat uudet kodit muun muassa SPR:n Nälkäpäiväkeräyksen kautta. Jaettu ilo – paras ilo!

Piia Kleimola, Etelä-Savon ja Kymen leikkilähetti

Julkaistu: 16.12.2016