Pienet lapset valtaa käyttämässä
Jaa artikkeli:
Facebook
Twitter

Valta ja vallan käyttö nähdään usein negatiivisena. Pienet lapset vallankäyttäjinä kuulostaa hurjalta. Mieleen piirtyy kuva pienestä lapsesta huutamassa, puremassa ja terrorisoimassa muita leikkijöitä käytöksellään. Vallan käyttö kietoutuu jokaiseen vuorovaikutustilanteeseen ja on läsnä lasten välillä.

”Leikin monta tehtävää” kirjoituksessa Mari Vuorisalo toi esiin kolme leikkityyppiä; roolileikki, ajankululeikki ja valtapeli. Valtapelissä leikki on konteksti, jossa lapset neuvottelevat sosiaalisista suhteistaan. Valtapeli voi olla julmaa ja rikkoa yhteisöllisyyttä. Päiväkodissa ryhmäytymiseen panostaminen voi muuttaa valtapelin luonnetta ja muuttaa näin merkittävästi ryhmädynamiikkaa.

Valtapeliin osallistuminen vaatii sosiaalisia taitoja. Roolileikkien avulla lapset tarkastelevat ympäröivän maailman säännönmukaisuuksia, kuten erilaisia vallankäytön keinoja. Näitä keinoja kutsutaan valtastrategioiksi. Valtastrategioilla tarkoitetaan niitä keinoja, joilla lapsi pyrkii vaikuttamaan toisen toimintaan, asenteisiin tai tunteisiin. Valta on tärkeä osa leikkiä, koska sen avulla leikki kulkee eteenpäin, leikki rikastuu ja lapset sitoutuvat leikkiin.

Leikin johtaminen on yksi valtastrategioista, joita lapset käyttävät leikissä. Siinä leikin johtaja toiminnallaan ja puhellaan kertoo leikkijöille leikin kulun. Johtaja vastaa toisten lasten leikki-ideoihin ja nivoo ne yhteiseen kontekstiin. Leikin johtaminen on positiivista, kannustavaa ja tuo lapset yhteiseen leikkiin.

Toinen valtastrategia, jota leikkijät käyttävät, on kieltäminen. Näin leikkijä kieltää sanallisesti tai fyysisesti toisia leikkijöitä toimimasta. Hän ei tarjoa vaihtoehtoja toiminnalle, vaan kieltäytyy liittämästä uusia leikkiehdotuksia leikkiinsä. Toisin kuin johtamisessa, jossa ehdotus pyritään liittämään leikin kontekstiin tai rooleihin, kieltämisessä näin ei tapahdu. Lopulta uusia ehdotuksia ei synny ja leikki ei rikastu. Näin leikki tyrehtyy, surkastuu ja lopulta kuihtuu pois.

Kun leikissä ei ole selkeää johtajaa, lapset käyttävät valtastrategiana leikkineuvotteluita. Tämä kolmas valtastrategia mahdollistaa yhteisen tilanteen määrittelyn. Leikkineuvottelut näyttävät keskeyttävän leikin hetkellisesti, kun leikkijät kokoontuvat yhteen pohtimaan leikin roolien ominaisuuksia tai leikin potentiaalista kulkua. Leikkineuvottelut päättyvät yleensä kompromissiin ja kaikkia leikkijöitä tyydyttävään ratkaisuun.

Avain lasten maailmaan ja heidän taitoihin on leikin havainnoiminen. Lapsen kyky käyttää erilaisia valtastrategioita leikissä kertoo hänen sosiaalisista taidoistaan, kompromissikyvystään ja prososiaalisuudestaan. Prososiaalinen lapsi toimii toisia kohtaan positiivisesti ja auttavasti sekä hänen toimintansa perustana on sosiaalinen hyväksyntä ja ystävällisyys.

Pienet lapset ovat taitavia vallankäyttäjiä leikkiessään. He tietävät miten vaikuttaa toisen leikkijän toimintaan. Leikki ei synny vallan tyhjiössä, vaan leikki tarvitsee valtarakenteita kehittyäkseen, rikastuakseen ja kulkeakseen eteenpäin. Valta ei tule nähdä pelkästään negatiivisena leikkimisestä puhuttaessa. Pieni lapsi vallankäyttäjänä on taitava neuvottelija, toisten ideat huomioonottava ja yhteiseen leikki-ideaan sitoutuva.

Suvi Kettumäki
Lastentarhanopettaja (KK) ja varhaiskasvatuksen maisteri
Twitter: https://twitter.com/SuviKettumaki