Tiedote: Kutsu leikkiin

Mitä tarkoittaa leikin jännitteinen vapaus? Miten luodaan myötätuntoa rakentava leikkikulttuuri? Miten leikkisyys hyödyttää työelämää? Vastauksia näihin ja moniin muihin leikkiä koskeviin kysymyksiin tarjoaa Helsingin yliopiston ja Mannerheimin Lastensuojeluliiton järjestämä Kutsu leikkiin -seminaari keskiviikkona 16. elokuuta.

– Leikki ja leikin tutkimus kiinnostavat nyt kovasti. Kutsu leikkiin -seminaari täyttyi ennätysajassa ja kymmeniä osallistujia jäi jonoonkin. Aihe kiinnostaa ammattilaisia, sillä uudessa varhaiskasvatussuunnitelmassa leikillä on keskeinen rooli, MLL:n perhekeskustoiminnan päällikkö Tarja Satuli-Kukkonen iloitsee.

Leikkiä eri näkökulmista tarkastelevassa seminaarissa kuullaan puheenvuoroja muun muassa leikkikulttuurista varhaiskasvatuksessa sekä leikistä luonnossa ja taiteessa. Leikkiä on tutkittu eri tieteenaloilla jo vuosikymmeniä eri lähtökohdista, ja tällä hetkellä yksi pinnalla olevista tutkimusaiheista on aikuisten osallisuus lasten leikeissä.

– Nyt haetaan vastausta kysymykseen, miten aikuinen käyttää omia leikkitaitojaan lasten leikkien hyväksi leikkimällä mukana, varhaiskasvatuksen dosentti Marjatta Kalliala kertoo. Hän puhuu yhdessä yliopistonlehtori Leena Tahkokallion kanssa Kutsu leikkiin -seminaarissa otsikolla Jännitteinen leikin vapaus.

Jokainen leikin laji tärkeä
– Monet tutkijat ovat havainneet, että läheskään kaikki lapset eivät nykyisin saavuta kypsän leikin vaihetta. Toisin sanoen lapset eivät leiki pitkäkestoisia, juonellisia kuvitteluleikkejä, joissa neuvotellaan rooleja ja viedään leikkiä yhdessä eteenpäin. Mistä kaikesta tämä johtuu, on monisyinen kysymys ja siihen on monia selityksiä. Riittävän yhtäjaksoisen ajan puute on yksi selitys, sillä ohjelmoimaton aika on lasten elämässä vähentynyt. Myös ruutupuuhat syövät epäilemättä leikkiaikaa, Marjatta Kalliala sanoo.

Pitääkö olla huolissaan siitä, että lapset eivät leiki pitkäkestoisia leikkejä? Kallialan mielestä pitää, koska jokainen leikin laji on omalla tavallaan tärkeä, eikä yksi leikinlaji korvaa toista, sillä erilaiset leikit tuottavat eri tavoin mielihyvää. Onneksi pitkien mielikuvitusleikkienkään tilanne ei ihan synkkä ole. Kalliala on ilahtunut keppihevos-buumista. Kepparileikki on kuin jatkokertomus, joka kehittyy, kasvaa ja jatkuu. Lisäksi siinä yhdistyy monipuolisesti useita leikin hyviä puolia, muun muassa yhdessä toimiminen, mielikuvitus ja kädentaidot.

Leikkiminen on itseisarvo
Sanotaan, että leikki on lasten työtä, mutta leikillä on paikkansa myös aikuisten maailmassa. Filosofi Frank Martelan mukaan leikkisyyden merkitys korostuu modernissa työelämässä, sillä se kehittää taitoja aina aikuisikään asti. Leikki olisikin hyvä säilyttää osana arkea myös aikuisena, sillä se ei ole vain lasten hauska juttu, vaan osa ihmisenä olemista.

– Ihminen on pohjimmiltaan leikkivä eläin ja leikkiminen on itseisarvo. Leikki on sinällään arvokasta toimintaa myös aikuisille. Sekä omien taitojen kehittämisen että organisaation uusiutumiskyvyn kannalta leikin tukeminen on olennaisen tärkeää, Martela sanoo. Hänen mielestään leikki on yksi tulevaisuuden työelämän menestystekijöistä, sillä sen kautta on mahdollista ratkoa ongelmia ja luoda uusia ideoita.

Myös Frank Martela on yksi Kutsu leikkiin -seminaarin puhujista. Kutsu leikkiin on Helsingin yliopiston ja Mannerheimin Lastensuojeluliiton luotsaaman Leikkipäivä-ohjelman yhteistyössä järjestämä, kaikille avoin ja maksuton seminaari. Seminaarin ohjelmaan ja muihin puhujiin voi tutustua osoitteessa: https://leikkipaiva.fi/kutsu-leikkiin-seminaari/

Median edustajat ovat tervetulleita Kutsu leikkiin -seminaariin keskiviikkona 16. elokuuta 2017 kello 14–17 Helsingin yliopiston kasvatustieteelliseen tiedekuntaan (Siltavuorenpenger 10). Seminaarin puhujien haastatteluista ota yhteys tiedottaja Eveliina Kutilaan.

Lisätietoja
Tarja Satuli-Kukkonen, perhekeskustoiminnan päällikkö, tarja.satuli-kukkonen(a)mll.fi, p. 040 524 0888
Nina Sajaniemi, dosentti, yliopistonlehtori, nina.sajaniemi(a)helsinki.fi, p. 02 9412 9843
Eevamaija Paljakka, Leikkipäivä-ohjelman koordinaattori, eevamaija.paljakka(a)mll.fi, p. 050 438 0557
Eveliina Kutila, tiedottaja, eveliina.kutila(a)mll.fi, p. 040 580 2393

Jaa artikkeli: