Vakavia ja ihmisiä
Jaa artikkeli:
Facebook
Twitter

Jos tiedemies on oikein vakavasti otettava, hän voi saada Nobelin. Näin kävi miehelle, joka tuli siihen tulokseen, että investoinnit pienten lasten sosiaalisten taitojen edistämiseen ja oppimiseen ovat kannattavia sijoituksia. Varhaislapsuus on avaintekijä siinä, miten ihminen menestyy elämässä myöhemmin, sanoo taloustieteilijä James Heckman.

Vakavasti otettavia tiedemiehiä ei kuitenkaan aina oteta vakavasti. Tämän on havainnut Sixten Korkman, taloustieteilijä hänkin. Korkman on arvostellut Suomen hallitusta, joka aikoo rajoittaa lasten päivähoito-oikeutta maan vakavan taloustilanteen takia. Korkmanin arvio on, että päätös kohdistuu juuri niihin lapsiin, jotka vakavimmin kaipaavat tukea. Teini-iässä virheitä on kallis korjata, väittää hän.

Talous on tietysti vakava asia. Myllypuron leipäjonot ovat kasvaneet kohta tuhannen ihmisen mittaiseksi, ja mukana on lapsiperheitä. Lehtien palstoilla käydään keskustelua siitä, onko köyhyys ihmisen oma syy. Rikkaiden mielestä on. Osa oli sitä mieltä, että tämä taas osoitti rikkaiden henkisen köyhyyden. Jokainen on tuomittu lapsuuteensa.

Ihminen on tuomittu vapauteen, väitti kuitenkin Jean-Paul Sartre, joka myös sai Nobelin, mutta kieltäytyi ottamasta sitä vastaan. Jokainen hetki ihminen valitsee itsensä uudestaan, uskoi filosofi, kirjailija. Jos väitteen ottaa vakavasti, siitä voi tehdä senkin johtopäätöksen, että ne, joilla on enemmän mahdollisuuksia, kantavat enemmän vastuuta.

Talvipäivänseisauksen jälkeisenä aamuna valo lisääntyy. Uskotaan, vaikka pimeältähän tämä vielä näyttää. Älä huoliisi jää, nosta pystyyn taas pää, lauletaan radiossa. Kysyin omilta lapsiltani, mikä heidän mielestään on vakavaa. 10-vuotias vastasi, että kiusaaminen, sota ja kehitysmaat. 12-vuotias taas, että kiusaaminen, joittenkin syrjiminen ja ISIS.

Vakava tulee lähelle, moniin koteihin ja lasten iholle. Pienet alaikäiset kaipaavat seuraa, he haluavat jutella ja kertoa kuulumisiaan. Tämä käy ilmi paitsi MLL:n lasten ja nuorten puhelimessa, myös Terhokerhoissa, joita MLL ja SPR ovat Kulttuurirahaston tuella perustaneet jo yli 200 kuntaan. Tarvitaan turvallisen aikuisen seuraa, yhdessäoloa.

Kaverit on parhaita – kivaa, että kaikki leikkii – tuntuu kivalta, kun aikuiset tekee mukana! Siinä lasten kommentteja Terhokerhojen ilonhetkistä. Sydän sanoo, että nyt täytyy kulkea yhteiskunnassa vastavirtaan. Vapaaehtoisia ja kansalaisyhteiskuntaa tarvitaan yhä enemmän. Vakavasti.

Juhana Lassila, asiamies, Suomen Kulttuurirahasto 

Julkaistu: 11.1.2016